|
Mitä on nyrkkeily ? |
|
Nyrkkeily on yksi maailman vanhimmista urheilulajeista. Se oli jo antiikin olympialaisten ohjelmassa. Nykyaikainen nyrkkeily sai alkunsa Englannista, kun miekkailukouluissa alettiin 1700-luvulla harjoittaa myös aseetonta itsepuolustusta. |
|
Suomeen nyrkkeily saapui 1900-luvun alussa ja vuonna 1923 perustettiin Suomen nyrkkeilyliitto. Nyrkkeily on ollut nykyaikaisten olympialaisten ohjelmassa jo vuoden 1904 St.Louisin kisoista lähtien. |
|
Suomalaiset nyrkkeilijät ovat voittaneet 14 olympiamitalia. |
|
Nyrkkeily on maailman suurin
kamppailulaji sekä harrastajamääränsä että levinneisyytensä puolesta. |
|
Suomessa on 162 nyrkkeilyseuraa ja kuntonyrkkeilijät mukaan lukien lajin harrastajia on maassamme yli 20.000. |
|
Amatöörit ja ammattilaiset ! |
| Nyrkkeily on nykyisin ainoa laji, jossa olympiakisoihin saavat osallistua vain amatöörit. Olympialaiset pysyvät tulevaisuudessakin ammattilaisilta suljettuna, sillä ammattilaisten ja amatöörien säännöt eroavat huomattavasti toisistaan. |
| Voidaankin sanoa, että kyseessä on kaksi eri lajia. Termi amatöörinyrkkeily on sinänsä harhaanjohtava, että myös amatöörinyrkkeilijöiden on harjoiteltava ammattimaisesti saavuttaakseen maailman huipun. |
| Siksi lajista puhutaan myös olympiatyylin nyrkkeilynä. |
| Amatööri- ja ammattilaisnyrkkeilyottelun erottaa toisistaan helpoiten nyrkkeilijöiden varustuksen perusteella. |
| Ammattilaiset ottelevat ilman paitaa ja pääsuojaa. Myös hanskat ovat ammattilaisilla kevyemmät. Amatöörinyrkkeilyssä otteluiden kesto on 4 x 2 minuuttia, kun taas ammattilaisotteluilla saattaa olla mittaa jopa 12 x 3 minuuttia. |
| Myös lajien filosofiassa löytyy eroja: |
| - Ammattilaisotteluissa arvostetaan voimaa ja ne päättyvät usein tyrmäyksiin |
| -
Amatöörinyrkkeilyssä tärkeimpänä tavoitteena on oman koskemattomuuden turvaaminen. |
| Ottelijoiden puolustustaidon merkitys amatöörinyrkkeilyssä on korostunut entisestään pistekoneiden käyttöönoton myötä. |
|
Turvallisuus tärkeintä ! |
| Amatöörinyrkkeilyssä tyrmäykset ovat harvinaisia. Kehätuomarin tärkein tehtävä on taata nyrkkeilijöiden turvallisuus ja epätasaiset ottelut keskytetäänkin jo hyvissä ajoin. |
| Ammattilaisnyrkkeilyssä tapahtuneiden loukkaantumisten syynä on usein ollut ottelijoiden välinen suuri tasoero. |
| Amatöörinyrkkeilyssä
lähdetään jo junioritasolla siitä, että ottelijoiden taidot vastaavat
toisiaan. Niin ikä, paino kuin kokemuskin otetaan huomioon ottelupareja muodostettaessa. |
| Olennainen osa nyrkkeilykulttuuria on myös se, että harjoitustilanteissa isompi tai taitavampi nyrkkeilijä ottaa aina huomioon harjoituskumppaninsa kyvyt. |
| Nyrkkeilijöiden turvallisuus
varmistetaan tarkoin säännöin. Kaikilla kilpailijoilla on oltava
voimassa oleva lääkärintarkastus, lisenssivakuutus ja kilpailukirja.
Turnauksissa lääkäri tarkastaa ottelijoiden kunnon ennen jokaista kamppailua. |
| Amatöörinyrkkeilyssä pakollisia suojuksia ovat pää-, ala-, ja hammassuojat sekä naisilla lisäksi rintasuojat. |
|
Monipuolista harjoittelua ! |
| Nyrkkeilijän harjoittelu on
erittäin monipuolista. Vain murto-osa siitä on varsinaista
otteluharjoitusta. Nyrkkeilijän täytyy mm. kehittää kestävyyttään juoksulenkeillä, harjoittaa lihaskuntoaan kuntopiirien avulla, hankittava voimaa painoja nostamalla sekä hioa tekniikkaansa erilaisten välineiden, kuten säkkien, pallojen ja peilin avulla. |
| Nyrkkeilyharjoitusten monipuolisuudesta ja tehokkuudesta kertoo myös kuntonyrkkeilyn valtava suosio. |
| Nyrkkeily ei kärsi useita muita lajeja vaivaamasta dopingongelmasta. Tiukasta testaamisesta huolimatta käryt ovat olleet erittäin harvinaisia. |
| Tämä johtuu siitä, että nyrkkeily ei vaadi sen paremmin äärimmäistä kestävyyttä kuin voimaakaan, vaan kaikkien ominaisuuksien on oltava tasapainossa. Lääkkein kehitetystä lihasmassasta on nyrkkeilijälle vain haittaa: |
| - Iskut hidastuvat ja paino nousee |
| Huipulla ratkaisevat
nyrkkeilijöiden tekniikka, taktiikka ja henkiset ominaisuudet - asioita, joita ei lääkkeiden avulla voida parantaa. |
|
Juniorinyrkkeily ! |
| Paras ikä aloittaa nyrkkeily on alle 15 vuotta. Tuossa iässä aloittanut ehtii oppia lajin vaatimat tekniikat. |
| Aivan pienimmillä ei usein
ole nyrkkeilyharjoituksissa tarvittavaa keskittymiskykyä ja
pitkäjänteisyyttä. Alle 11-vuotiaat E-juniorit eivät saa käydä kilpailuotteluita. |
| He voivat kuitenkin mitata osaamistaan taitonyrkkeilyssä, jossa hypätään narua, varjonyrkkeillään ja lyödään valmentajan pistekäsineitä. |
| D- ja C-juniorit (11 - 12 ja 14 - 14 v.) voivat kilpailla tekniikkanyrkkeilyssä. Tekniikkanyrkkeilyssä juniorit ottelevat toisiaan vastaan, mutta otteluissa ei lasketa osumia, vaan arvostellaan nyrkkeilijöiden tekniikan eri osa-alueita. |
| Näitä ovat koskemattomuus, liikkuminen ja puhtaat iskut. Kovat iskut ovat tekniikkanyrkkeilyssä kiellettyjä. |
| Vasta B- ja A-juniorit (15 - 16 ja 17 - 18 v.) ottelevat normaaleilla osumanyrkkeilysäännöillä. |
| Kaikista ei tule kilpa- tai huippunyrkkeilijöitä, eikä se ole tarkoituskaan. Nyrkkeily tuo harrastajalleen paitsi hyvän fyysisen kunnon ja itsepuolustustaidon, myös tervettä itseluottamusta. |
| Nyrkkeilyä harrastavien nuorten ei tarvitse tappelemalla todistella "kovuuttaan" sen paremmin itselleen kuin muillekaan. |
| Nyrkkeilyn parissa nuoret voivat mitata omia kykyjään ja tyydyttää kilpailuviettiään turvallisesti, kokeneiden valmentajien johdolla. |