Mitä kuntonyrkkeily on ?

Kuntonyrkkeily ei ole uusi kuntoliikuntamuoto, koska harrastajia on ollut aina nyrkkeilysaleilla, jotka ovat harrastaneet nyrkkeilyä kuntoilumuotona. Kuntonyrkkeilyn varsinainen läpimurto tapahtui Suomessa 1990 luvun alkupuolella, kun Nyrkkeilyliitto aloitti kuntonyrkkeilyn ohjaajakoulutuksen Arto Kosken toimesta 1992.

Harrastajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti vuosi vuodelta.  Aluksi harrastajat olivat pääosin naisia, mutta viimeisten vuosien aikana myös miehiä on lisääntyvässä määrin tullut mukaan. Harrastajia on nyt jo yli 20 000.

Kuntonyrkkeilyn suosio on ymmärrettävissä, koska laji on erittäin monipuolinen kuntoilu-muoto kuormittaen harrastajan koko liikuntaelimistöä.  Näkyvin ero kilpanyrkkeilyyn on, että harrastaminen ei tähtää ottelemiseen, vaan vastustajina ovat nyrkkeilysalin kaikki muut lyöntivälineet esim. säkeistä seinätyynyihin, maissipusseihin ja päärynäpalloihin.  Muuten laji on hyvin pitkälle kilpanyrkkeilijöiden harjoitteiden soveltamista kuntoilumuotoon.

Kuntonyrkkeily antaa vapaammat kädet harjoitella kuin kilpanyrkkeilyssä, tehden harrastamisesta vaihtelevan ja monipuolisen liikuntamuodon.  Harvassa liikuntamuodossa harrastaja kuormittaa niin paljon ylävartaloaan kuin kuntonyrkkeilyssä.  Laji sopii siis erittäin hyvin esim. istumatyöntekijöille, jotka kärsivät niska- ja hartiaseudun jäykkyydestä ja kiputiloista.  Kuntonyrkkeily edellyttää kuitenkin harrastajaltaan tietyn tasoisen perustekniikan, jotta lajiharjoittelusta tulee turvallista ja tarkoituksenmukaista.

Kuntonyrkkeilyä voi harrastaa tänä päivänä miltei jokaisessa kaupungissa ja kunnassa, missä on aktiivisesti toimivia kilpanyrkkeilyseuroja.  Myös monet muutkin tahot tarjoavat nykyisin kuntonyrkkeilyn harrastamista yksityisistä kuntosaleista eri organisaatioihin.

Kuntonyrkkeily ei ole kallis harrastus, koska lajin harrastamiseen vaadittavat välineet löytyvät nyrkkeilysaleilta.  Harrastuskustannukset muodostuvat pääosin jäsen- tai sali-maksuista ja ne ovat edullisuudeltaan kilpailukelpoisia ihan mihin tahansa muuhun kuntoilumuotoon.

Seurojen ja muiden tahojen järjestämät kuntonyrkkeilytunnit ovat aina koulutettujen ohjaajien vetämiä ja esim. alkeiskurssien harjoitustunnit etenevät johdonmukaisesti tekniikan ja vaatimustasonsa suhteen tehden lajista haasteellisen, mutta tehokkaan kuntoilumuodon. Kokeneille harrastajille on omat harrastajaryhmät ja heidän harjoittelunsa sisältö muodostuu heidän omien tavoitteiden mukaisesti.  Lajia voisi markkinoida myös hyvänä itsepuolustuslajina, kun harrastajan kokemus ja taidot vahvistuvat.

Mikä kuntonyrkkeilyssä viehättää?

- se on monipuolista, kuormittaen koko liikuntaelimistöä, jalkoja liikkumiseen, käsiä suorien ja koukkujen   lyömiseen sekä vartaloa väistämiseen ja harhautuksiin - se on tehokasta energian kulutuksen kannalta - se on hauskaa vaihtelevine harjoitteineen, jossa myös sosiaalinen kanssakäyminen on luonnollista   harrastajien keskuudessa - se on haastavaa, koska laji edellyttää perustekniikan hallintaa - se on rentouttavaa poistaen liiallista painetta luonnollisella tavalla - se on halpaa, koska aloittamiseen harrastaja ei tarvitse kuin sisäliikuntavarustuksen ja henkilökohtaisten   välineiden (säkkihanskat, hyppynarut, käsisiteet) hankkiminen ei ole suuri investointi - se lisää itseluottamusta, kun perustekniikka vahvistuu ja sekä fyysinen että psyykkinen kunto nousee   laji- ja lihaskuntoharjoittelun myötä - se ehkäisee niska-, hartia-, ja selkäkipuja, koska lyöminen ja vartaloväistöt mahdollistavat lukuisia   toistomääriä yhdessäkin harjoituksessa parantaen aineenvaihduntaa em. lihaksissa ja poistaen   kuona-aineita niistä